16.5. Paavolan Kisa - IVFC 2-1 (1-0)

Paikka: Talvikkipuisto
Säätila: Aurinkoinen, jopa helteinen
Yleisöä: 6

Maalit: Jussi Ylönen 1-0, Henri Tuomivaara 2-0, Jussi Tuokkola (Antti Leinonen) 2-1.

IVFC:n avauskokoonpano: Hannu Tikkala, Jussi Pakonen, Elias Virtanen, Samuli Pajunen, Jani Moilanen, Toni Saranpää, Jussi Tuokkola, Antti Leinonen, Mikko Ryyppö, Nikolas Pajunen, Petri Lammela. Vaihdot: Ismo Lundbom, Jyri Moilanen, Petri Ryyppö, Janne Pajala, Niko Hietala, Arttu Törmikoski, Jyri Salo.

ITS-tähdet:
Leinonen, Tuokkola
Tikkala
Pajala

Sunnuntaina 16.5. pelattiin mielenkiintoinen Viitosen ottelu Paavolan Kisan ja Inter Välivainion välillä. Mielenkiintoisen siitä teki se seikka, että moni PaKin pelaaja nähtiin viime kaudella, ja itse asiassa vielä talven Suomen Cupin ottelussakin, Interin riveissä ennen kuin päättivät perustaa oman kemiläistaustaisten oululaisten futisjoukkueen Siikajoen Paavolaan. Eilinen kamppailu pelattiin tutulla Rajakylän samenttisen pehmeällä tekonurmella, joten sen kummempaa kotikenttäetua ei PaKilla ollut. Tällä kertaa kenttä ei ollut vähääkään lumen peitossa ja kentän laidalle oli saatu jopa kaksi penkkiä ja katsomorakenteet.

Kauden aiemmissa peleissä Inter oli ollut jo alkupalaverista ja lämmittelystä lähtien päättäväinen, asennoitunut ja valmis tappelemaan jokaisessa tilanteessa viimeiseen asti. Eilen oli kuitenkin jotain heti alusta lähtien toisin. Ulkona oli aurinkoista ja virallinen lämpömittari näytti jopa 30'C:ta, mikä lienee osiltaan selittää sitä, että jo paikalle saapumisen suhteen joukkue oli normaalia vetelämpi ja pari piirua laiskempi. Joukkue oli kentän laidalla kokonaisuudessaan pitkälti kolmen jälkeen eikä pukukopissa käyty pitämässä edes tuttua taktiikkapalaveria piirrosten ja hengenluonnin merkeissä, vaan tekonurmen laidalla pidettiin pienimuotoinen parin minuutin mittainen turinatuokio, jossa käytiin nopeasti avauskokoonpano ja tutut juoksulinjat ja prässikuviot läpi. Sen jälkeen pienet lämmittelyt ja sitten paikalle saapunut tuomaristo olikin jo valmis aloittamaan pelin ilmoitettuaan ensin, että se toinen Inter oli parhaimmillaan aloittamassa The Chosen Onen johdolla Scudetton ratkaissutta viimeisen sarjakierroksen ottelua Sienaa vastaan.

Inter oli tähän peliin saanut maalilleen Hannu Tikkalan, joka oli ensimmäistä kertaa sarjaottelussa maalivahtina sitten viime vuoden elokuun. Ottelun alussa Interin pelaajien täytyikin muistuttaa Hannua siitä, mistä maalivahdin hommissa on oikein kyse, ja lahjoittivat veskarinsa torjuntavireen palauttamiseksi vastustajalle muutaman vaarallisen tekopaikan. Puutarha-aitojen erikoismies hoiteli nämä tilanteet eleettömän varmasti, kuin lämmittelynä pian nähtävään käsittämättömään torjuntaan. IVFC menetti pallon vaarallisesti oikeassa laidassa, Pakin laituri eteni kohti maalia ja pelasi pallon joukkuekaverilleen täysin avopaikkaan. Pallon saaneen Pakin hyökkääjän edessä ammotti täysin tyhjä maali 'Saksikäden' ollessa vielä etutolpalla. Mutta kun Pakin hyökkääjä sai vetonsa aikaan, oli Saksikäsi jo omalla paikallaan puhkomassa kotijoukkueen johtomaalihaaveet ilmaan. Pakilaisten leirissä hierottiin silmiä epäuskoisina kun taas Interin vaihtopenkillä todettiin, että maalivahdin kuuluukin torjua vetoja.

Ensimmäisellä jaksolla Paki sai suurta etua varsin voimakkaasta myötätuulesta, jota he hyödynsivätkin usein pitkien avausten, vapaapotkujen ja sivurajaheittojen muodossa. Yksi näistä pitkistä tuulen avittamista avauksista johti ottelun avausmaaliin. Noin kahdenkymmenen minuutin kohdalla Pakin maalivahti avasi pelin pitkällä avauksella, joka kantoi lähes Interin rangaistusalueelle asti, minkä jälkeen pallo pomppasi yli hämmentyiden puolustajien suoraan Pakin hyökkääjälle fantastiseen maalipaikkaan eikä tällä kertaa edes Hannu pystynyt estämään kotijoukkueen avausmaalin syntymistä.

Pian tämän jälkeen Pakilaiset huomasivat, että Letkua ei kannata vedellä, ainakaan lupaa kysymättä. Kuin tähden napannut Super Mario konsanaan ärsytetty Letku jyräsi seuraavan puolen minuutin aikana jokaisen valkopaitaisen kotijoukkueen pelaajan, jonka vain kiinni sai. Ja ne, joita ei saannut kiinni heti, jyräsi sitten, kun nämä pysähtyivät päivittelemään tuomarille maassa makaavien seurakaverien kohtelua. Jos tämä mahtava aggreruisku saataisiin koko Interin pelaajiston käyttöön heti ottelun alussa, tekisi Inter tukuttain maaleja sillä aikaa kun vihulaiset ovat housupyykillä tai pistämässä äideilleen tekstiviestejä.

Vähitellen Interkin alkoi saada hyökkäyksiä aikaan kohti Pakin maalia ja jokunen hyökkäys johti ihan kunnon maalitilanteeseenkin. Näistä parhaan loi itselleen Arttu 'Aapee' Törmikoski harhauteltuaan vastustajia halki, poikki ja pinoon kuin Garrincha aikoinaan. Harhauteltuaan tovin vastusajia rangaistusalueen vasemmassa laidassa ja viriteltyään kutiaankin jo hetkisen, näki Aapee vielä pari harhautettavaa lisää ja mahdollisuuden päästä täräyttämään Viitosen vuosikymmenen maali rangaistuspilkun kohdalta. Ensimmäisen vetoyrityksen onnistui vastustajan puolustus peittämään, toisella yrityksellä veto lähti kiertämään vastustamattoman oloisesti kohti maalin oikeaa alanurkkaa. Osa Interin pelaajista oli jo tuulettamassa maalia, kun Pakin maalivahti sai jostain kammettua kätensä pallon tielle ja maalin sijasta Välivainion ylpeys saikin tyytyä kulmapotkuun, josta ei seurannut muuta kuin maalipotku vastustajalle. Ensimmäisen jakson aikana ei jatkossa enää syntynyt kunnon maalipaikkoja kumpaankaan päähän, vaan pelaajat enemmänkin odottelivat, että pääsisivät juomaan vettä kuin janoiset kamelit konsanaan.

Tauolla merkittävin asia oli se, että joku saatiin nakitettua täyttämään pullot kylmällä vedellä, sillä pelaajien keskuudessa jano oli karmea ja vähiin käynyt lämmennyt vesi hirveää.

Toisella jaksolla myötätuulietu oli Interillä, mutta jakson alussa se ei tätä etuaan pystynyt hyödyntämään kotijoukkueen hallitessa tapahtumia. Mitään super-vaarallisia tilanteita Paki ei saanut aikaan ja Hannu pystyikin pitämään maalin toisen jakson osalta toistaiseksi koskemattomana. Toisen jakson edetessä Inter alkoi jälleen heräillä myös hyökkäyspelin osalta. Hylättyään perisyntinsä pitkien pallojen viljelyn ja maltettua pitää pallon maassa saatiin pallo pelattua hyökkäyspäähän Letkulle, joka syötti pallon rangaistusalueen sisälle Niko 'Sieni (tulokkaalla oli sienimäinen kyky imeä Ryun boolia)' Hietalalle. Maaliverkko välkkyi kiusoittelevasti Sienen verkkokalvoilla ja laukaus pistikin pallon liikkeelle Letkun levitellessä käsiään syöttöä anelevasti rangaistupilkun tuntumassa. Vetopaikan tullessa itsekkyys on sallittua ja jopa suotavaakin, mutta harmillisesti tällä kertaa Nikon laukaus painui niukasti vasemmalta ohi.

Noin seitsemänkymmentä minuuttia oli pelikellossa, kun nähtiin kauden toistaiseksi surkuhupaisin maali ja se tuli valitettavasti Interin omaan päähän. Pakilla oli kulmapotku, tolppamies hieroi käsineen kovaa takatolppaa, oli varmasti hieronut uljaasti taivasta kohti tavoittelevaa kovaa paksua mötikkää monesti aiemminkin, mutta niin vain tuosta pitkästä ja hellästä suhteesta huolimatta näiden kahden erottamattoman välistä löytyi nahkakuulan mentävä aukko. Epäusko valtasi tällä kertaa interistit. Eihän tuo maali voinut olla totta, kai tässä saatiin jonkin sortin joukkoauringonpistos ja vain kuviteltiin, että hiljainen pallo oli juuri mahtunut olemattomasta kolosta maaliin? Pohjois-Suomen mahtipontisimman italialaistuomarin elkeet kuitenkin paljastivat karun totuuden - maali mikä maali. Yhden maalin sijaan kirittävää oli nyt kaksi ja aika oli käymässä vähiin.

Pian maalin jälkeen Interin pelitapa muutettiin pykälän hyökkäävämmäksi ja kärkeen pistettiin toinen äijjä keskikentän kustannuksella. Taktinen muutos toi nopeasti tulosta, kun Jussin juttu tällä kertaa oli päättää hieno hyökkäys vastustamattomalla tykityksellä vitosen viivan tuntumasta maaliin. Tilanne oli nyt 2-1 Pakille ja aikaakin oli vielä reilusti tasoituksen tekemiseen. Pakilla oli pelissä mukana vain kolme vaihtomiestä ja väsymys alkoi selvästi painaa kotijoukkueen atleettista takalinjaa, sillä pian aukesi Interille hieno tilaisuus nousta tasoihin. Inter jyräsi kohti maalia ja joukkueen kipparille saatiin pelattua hyvä vetopaikka rangaistuspilkun tuntumasta. Limingan Angelo Di Livio pisti pallon terävällä vedolla kohti maalia mutta tällä kertaa maalivahti ehti yli-inhimillisin aistein varustetun maalintekijän laukauksen tielle. Tämä jäi Interin viimeiseksi todelliseksi mahdollisuudeksi tasoittaa peli, sillä edes muutos kolmen hyökkääjän muodostelmaan ei auttanut uusien tekopaikkojen luomisessa. Aabe pääsi tosin kerran laukomaan rangaistusalueen oikean kulman tuntumasta, mutta se veto kiersi ohi takatolpan.

Kahden hienon pelin jälkeen Inter menetti pisteet eilen hölmöjen, lähinnä huolimattomuudesta ja terävyyden puutteesta johtuvien, maalien takia. Jatkossa odotetaan jälleen terävyyttä ja viimeisen päälle olevaa taisteluilmettä pelin ensisekunneista lähtien päätösvihellykseen asti. Samoin malttia pitää palloa maassa ja syötellä rauhallisesti on löydyttävä lisää. Aaben harhautuksia oli ilo katsoa ja niistä saadaan varmasti nauttia jatkossa vielä enemmän. Eikä varmasti tule kestämään kauaa, ennen kuin Aabe avaa maalitilinsä Interin paidassa.

-Ipe